Tässä osiossa käydään läpi erilaisia palkkatapahtumia. Kaikki tapahtumat pohjautuvat palkkalajeihin. Ohjelman mukana tulee mallipalkkalajeista, jotka tulee muokata omiin tarpeisiin, ja tarvittaessa lisätä uusia. Palkkalajeja on yleisesti käyty tarkemmin läpi osiossa Rekisterit – Palkkalajit.
Aikatyö
Aikatyö on tyypiltään Rahapalkkaa. Aikatyön hinnoittelussa voidaan käyttää useita hinnan esitäyttömenetelmiä. Tuntipalkka voidaan antaa henkilötietoihin (Rekisterit – Palkansaajat) Palkkatiedot -välilehdelle kohtiin Ohjetuntipalkka, Perustuntipalkka ja/tai Aikatuntipalkka. Palkkalajille valitaan vastaava hinnan esitäyttöohjaus (AP = Aikatuntipakka, PP = Perustuntipalkka ja OP = Ohjetuntipalkka), jolloin hinta palkkatapahtumalle poimitaan kyseisestä palkansaajan palkkatietokentästä.
Kuukausipalkkaiselle henkilölle ohjelma laskee tuntipalkan (mikäli sitä ei ole em. kohtiin syötetty) jakamalla kuukausipalkan jakajaluvulla. Jakajaluku on palkansaajan tiedoissa (Rekisterit – Palkansaajat), Palkkatiedot -välilehdellä.
Esimerkkipalkkalajeja: AIKA, AIKAEP, AIKAUL, KOULU, ODOTUS, TUNTIP, VKLEPO
Ylityöt
Syötettäessä ylitöitä ohjelmaan, tulee ensin syöttää kaikki perustunnit, myös ylitöistä, esimerkiksi aikatyönä. Ylitöiden osuudet (50%, 100% jne) syötetään lisäksi erikseen.Ylitöiden palkkalajien tyyppi on Ylityöt.
Esimerkiksi kokonaistyötuntimäärä jakson aikana on 47 tuntia, josta 40 tuntia on normaalia työaikaa, 3 tuntia 50% ylityötä ja 4 tuntia 100%. Tällöin syötetään kolme palkkariviä: 47 tuntia AIKA, 3 tuntia YLI50 ja 4 tuntia YLI100, tai neljä palkkariviä, mikäli ylitöiden perusosakin halutaan kirjata omalla palkkalajillaan erillään aikatyöstä. Huomioi myös päivittäiset ja viikoittaiset ylityöt, molemmille on omat palkkalajinsa.
Esimerkkipalkkalajeja: YLI50, YLI100, YLIV50, YIV100
Kuukausipalkka
Kuukausipalkkaiselle henkilölle syötetään kuukausi -palkkalaji (tyyppi Rahapalkka). Hinnan ohjelma noutaa henkilön palkkatiedoista (Rekisterit – Palkansaajat – Palkkatiedot -välilehti) kentästä Kuukausipalkka.
Mikäli kuukausipalkat maksetaan esimerkiksi kaksi kertaa kuussa, voidaan palkkalajille syöttää valmiiksi kerroin 0.5, jolloin palkkalaskelmassa näkyy selkeästi varsinainen kuukausipalkka sekä tieto siitä, että kyseessä on puolen kuun palkka.
Esimerkkipalkkalajeja: KK, KK1
Luontoisedut
Peruspalkkalajikartassa on valmiina muutamia luontoisetuja, kuten AUTO, PUHETU, LOUNAS, ASETU. Kaikille luontoiseduille on ominaista, että ne lisäävät ennakonpidätyksen alaista palkkaa, mutta eivät maksettavaa summaa. Palkkalajin tyyppi on Luontoisedut.
Kiinteähintaiset luontoisedut kannattaa hinnoitella valmiiksi palkkalajeille. Tällaisia ovat esim. puhelinetu ja ravintoetu. Henkilöittäin vaihtelevat luontoisedut (autoetu, asuntoetu) kannattaa hinnoitella henkilötietojen (Rekisterit – Palkansaajat) Palkkatiedot –välilehdellä.
Esimerkkipalkkalajeja: AUTOET, PUHETU, LOUNAS, ASETU
Lisät
Erilaiset olosuhde- ym. lisät kirjataan vastaavalla tavalla kuin ylityöt; perustunnit syötetään esimerkiksi aikatyönä, lisän osuudet omilla palkkalajeillaan. Lisä voi olla kiinteähintainen tai prosenttiosuus tuntipalkasta. Kiinteä hinta voidaan antaa suoraan palkkalajin taakse. Prosenttiin perustuvat lisät ohjelma laskee automaattisesti syötetyille perustunneille. Palkkalajilla on silloin oltava hinnan esitäyttönä PR (Prosenttilisä) tai erityisesti metallialalle PV (Palvelusv.lisä met).
Esimerkkipalkkalajeja: IL, IVL, LALISA, OLOSUH, PALVLI, SULISA, YL, YVL
Sairausajan palkat
Sairasajan palkat lasketaan työehtosopimuksen mukaisesti sekä tunti- että kuukausipalkkaisille palkansaajille. Käytettävä palkkalaji on tyypiltään rahapalkkaa, hinnan esitäyttönä on yleensä KT (KTA-palkka). Kuukausipalkkaisella KT lasketaan jakamalla palkansaajan kuukausipalkka henkilötietojen (Rekisterit – Palkansaajat) Palkkatiedot -välilehdellä olevalla jakajaluvulla.
Vaihtoehdot kuukausipalkkaisella:
a) käsitellään sairasajan palkka vain tilastointia ja raportointia varten, jolloin palkkalaji ei vaikuta maksettavaan summaan lainkaan (olettaen että sairasajan palkkaan ei tarvitse lisätä provisioita tai kiinteitä lisiä) tai
b) sairasajan palkka vaikuttaa maksettavaan summaan, jolloin kuukausipalkasta vähennetään poissaolopäivät joko suoraan kuukausipalkasta tai käytetään erillistä palkkalajia vähennystä varten.
Tuntipalkkaiselle syötetään poissaolotunnit sopivalla palkkalajilla, jolloin ohjelma laskee sairasajan palkan keskituntiansion mukaisesti.
Esimerkkipalkkalajeja: LAPSSP, SK, TAPAT
Tulospalkkiot, provisiot
Tulospalkkiot, provisiot ym. palkat käsitellään rahapalkkana. Työehtosopimuksesta tulee tarkastaa, vaikuttaako palkkalaji esimerkiksi keskituntiansioihin tai lomapalkan laskentaan. Esimerkiksi kuukausipalkkaisen palkansaajan lomalaskennassa huomioidaan kaikki rahapalkkaa olevat provisiot mikäli palkkalajin ohjauksessa on + tai – kohdassa vaikutus lomamääräytymispalkkaan.
Esimerkkipalkkalajeja: EITESP, TULPAL, URAKMK
Pekkastunnit
Käytetyt työajanlyhennykset kirjataan Pekkaset -tyyppisillä palkkalajeilla. Työajanlyhennykset kirjataan tunteina. Ohjelma laskee henkilön työajan mukaan kertyneet pekkaspäivät, mutta voit itse kirjata pidetyt pekkastunnit omilla palkkalajeilla. Lue lisää pekkaslaskennasta ohjeen Pekkaset -osiosta.
Esimerkkipalkkalajeja: LYHLIS
Työpäivät
Mikäli henkilö on tehnyt muun määrän työpäiviä kuin palkkakaudelle (Rekisterit – Palkkakaudet) on merkitty ja toteutuneita työpäiviä halutaan seurata erikseen, voidaan poikkeavat työpäivät syöttää käyttäen palkkalajia, jonka tyyppi on Työpäivien lukumäärä (T).
Esimerkkipalkkalajeja: TP
Ulosotto
Kun tapahtumissa on käytetty palkkalajia, jonka tyyppi on Ulosotto (U), avaa ohjelma verolaskennan yhteydessä automaattisesti ulosottolaskentaruudun. Tämä edellyttää, että rivi on automaattilaskennassa. Suojaosuus syötetään ensimmäisellä laskentakerralla laskentaruutuun, jatkossa ohjelma muistaa annetun summan. Tarvittaessa suojaosuutta voi muuttaa. Suojaosuuspäivien lukumäärä määräytyy veropäivien perusteella. Mikäli palkkakausi on yli kuukauden mittainen, kannattaa päivien lukumäärä tarkistaa ja tarvittaessa muuttaa oikeaksi.
Ulosotossa käytettävä Nettotulo lasketaan palkkalajien Nettopalkkaan –ohjauksen (Rekisterit – Palkkalajit – Ohjaus -välilehti) mukaisesti. (ei siis Maksettavaa summaan –ohjauksen mukaan). Ota tämä huomioon esimerkiksi Työntekijän TEL ja Työttömyysvakuutuksissa. Samoin esimerkiksi autoetu saattaa kuulua ulosmittauksen piiriin. Valitse tällöin autoedun palkkalajin Ohjaus -välilehdellä kohtaan Nettopalkkaan plus (+).
Huom. Älä valitse Ulosotto -palkkalajille kohtaan Nettopalkkaan plussaa (+). Tämä aiheuttaa virhelaskennan, jos ulosotto lasketaan uudelleen tai ulosotolla on jo valmiiksi summa.
Ulosotto perustuu viranomaisen ulosottomääräykseen, jossa voi olla poikkeavia ohjeita. Mikäli ulosotto poikkeaa edellä kuvatusta menetelmästä (esimerkiksi kiinteä summa), ei palkkalajina tule käyttää Ulosotto (U) -tyyppistä palkkalajia, vaan tyyppiä Muut (M) olevaa palkkalajia. Tässä tapauksessa käytettävän palkkalajin ainoa Ohjaus -välilehdellä oleva vaikutus on vähentää maksettavaa summaa eli kohtaan Maksettavaan summaan valitaan miinus (-).
Mikäli ennakonpidätystä täytyy käsin korjata, tee se tässä ruudussa, koska ulosotto lasketaan nettosummasta.
Ohjelma luo myös halutessasi SEPA-maksuaineiston ulosotosta.
Oikeusministeriön ulosottolaskuri löytyy osoitteesta https://asiointi.oikeus.fi/web/asiointi/maksukieltolaskuri.
Esimerkkipalkkalajeja: U-OTTO
Huomautus: Samalla maksulla ei voi hyödyntää ulos-ottolaskennan automatiikkaa kuin yhdelle ulosotolle. Mikäli ulosotto-rivejä on useampi kuin yksi, ne pitää käsityellä täysin manuaalisesti
Eläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu, jäsenmaksu
Ensimmäisten palkkojen tallennuksen yhteydessä tulee tallentaa palkkatapahtumiin työntekijän eläkemaksu (TYELTT) ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksu (TV). Nämä palkkalajit ovat oletuksena määritelty automaattilaskentaan, jolloin ohjelma laskee nämä automaattisesti verolaskennan yhteydessä.
TyEL ja Työttömyysvakuutusmaksun prosentit löytyvät palkkalajin kertoimesta (Rekisterit – Palkkalajit – Yleistä -välilehti). Esimerkiksi 4.5% antaa kertoimen 0.045. Jäsenmaksun (AY) prosentti syötetään jokaiselle henkilölle (Rekisterit – Palkansaajat) Ay-tiedot -välilehdellä.
Esimerkkipalkkalajeja: TYELTT, TV, AY
Matkakustannusten korvaukset
Mikäli palkanmaksun yhteydessä maksetaan verottomia korvauksia, kuten esim. päivärahoja tai kilometrikorvauksia, voidaan hyödyntää valmiina olevia palkkalajeja. Nämä palkkalajit ainoastaan lisäävät maksettavaa summaa. Samalla tiedot tallentuvat tilastointeja ja seurantaa (esim. verottajan vuosi-ilmoitus) varten. Kilometrikorvausten palkkalajityyppinä on Korvaukset ja päivärahojen Päivärahat.
Mikäli on tarve erilaisiin kilometrikorvauksiin (esim. mopo, lisähenkilö, kuljetettava tavara), kannattaa näitä varten perustaa omat palkkalajit. Perustaminen kannattaa tehdä kopioimalla jokin vastaava palkkalaji. Samoin, mikäli maksetaan eri maiden päivärahoja, kannattaa perustaa tarvittavien maiden päivärahat valmiiksi omiksi palkkalajeksi, jolloin kunkin maan päiväraha ehdottuu tapahtumalle oikein palkkalajin takaa. Myös uudet päiväraha -palkkalajit kannattaa tehdä kopioimalla pohjaksi jokin vastaava palkkalaji. Ohjelma jaottelee tiedot automaattisesti esim. verottajan vuosi-ilmoitukselle palkkalajin tyypin mukaisesti (4=kilometrikorvaus, 5=kokopäiväraha, 6=osapäiväraha jne).
Esimerkkipalkkalajeja: KMM, KMPV, PVRHA, PVRPHA, PVRSVE, PVRULK, ATERIA
Lomapalkka, lomaraha
Ennen lomapalkkojen ja lomarahojen maksamista tulee tehdä lomalaskenta. Kun lomapalkkalaji syötetään, aukeaa alasvetovalikko, josta valitaan mistä lomalaskennasta lomapäivät otetaan – tämä hinnoittelee samalla lomapäivät.
Loma ilmoitetaan päivinä. Tässä voit käyttää apuna kalenteri-toimintoa. Kalenteri -painikkeesta aukeaa kauden mittainen osa henkilön kalenteria. Päivämäärät –napista voit syöttää loman alkamis- ja päättymispäivämäärän. Ohjelma laajentaa tarvittaessa näkyvää ajanjaksoa ja näyttää ajanjakson lomapäivät ja niiden lukumäärän. Päivitä –painikkeella lomapäivien lukumäärä siirtyy palkkatapahtuman lukumääräksi. Lisäetuna on, että ohjelmalle on myös kerrottu minä päivinä lomat on pidetty.
Esimerkkipalkkalajeja: LOMAK, LOMAK%, LOMAKH, LPR, LOMKES, LOMLEL, LOMTAL, LPR, LPRKES, LPRTAL
Palkan yhteydessä maksettava lomapalkka
Kun maksat jatkuvasti lomapalkan osuuden saman kauden palkkojen yhteydessä, kannattaa käyttää palkkalajia jonka esitäyttömenetelmä on PL (Kauden lomapalkka). Ellei tällaista palkkalajia löydy valmiina, voi sen muokata esim. palkkalajista LOMAK%. Palkkalajin kertoimeksi tulee lomaprosentti (esim. 0.085). Tälle palkkalajille kannattaa asettaa automaattilaskenta päälle.
Palkan yhteydessä maksettava pekkaskorvaus
Mikäli työajanlyhennyskorvaukset maksetaan saman palkan yhteydessä, tulee käyttää palkkalajia, jonka esitäyttömenetelmä on PT (Pekkasprosentti). Tämä ohjaa ohjelman laskemaan pekkaskorvaukset kuluvan kauden palkoista. Pekkasprosentti on palkkalajin kerroin. Kyseiselle palkkalajille kannattaa asettaa automaattilaskenta päälle, jolloin ohjelma laskee rivin automaattisesti verolaskennan yhteydessä.
Lomakorvaus
Lopputilin lomapalkka lasketaan kuten lomapalkkakin. Lopputilin lomapalkan voi syöttää myös ilman erillistä lomalaskentaakin.
Esimerkkipalkkalajeja: LTL, LTL11, LTL85
Eläke, palkkio, ym. josta ei mene sotua
Tilintarkastuspalkkiot, eläkkeet ym. maksut joista ei mene sotua, tulee syöttää palkkalajilla, jonka ohjauksissa Vaikutus sotuun on nolla (Rekisterit – Palkkalajit – Ohjaus -välilehti). Tällöin ohjelma ei huomioi kyseistä palkkalajia sotu-summan laskennassa.
Vakuutuspalkka
Ulkomaankomennuksella olevalle työntekijälle voidaan maksaa ns. vakuutuspalkkaa. Jos yleisesti verovelvollisen palkkaan soveltuu ns. 6 kuukauden sääntö, palkka on Suomessa verovapaata tuloa. Tällöin palkasta toimitetaan vain ns. minipidätys sairausvakuutusmaksun perimiseksi.
Ulkomailla työskentelevä voi olla myös Suomessa vakuutettu. Vakuutuspalkkaa varten tulee käyttää palkkalajia, jonka ohjausten mukaan palkka lisää ennakonpidätyksen alaista tuloa, eläke- ja sotu-maksuja. Tarkista vuosittainen minipidätysprosentti, joka sisältää erilaiset sosiaalivakuutus-maksut.
Vakuutuspalkasta maksetaan
- työnantajan työttömyysvakuutusmaksu
- palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu
- tapaturmavakuutusmaksu
- työnantajan sosiaaliturvamaksu
- työntekijän sairausvakuutusmaksu (vuoden 2006 alusta lähtien vakuutuspalkka on myös sairausvakuutuksen päivärahan perusteena)
Mikäli kohdemaalla ei ole Suomen kanssa sopimusta, saattaa ajankohtaiseksi tulla myös ns. vapaaehtoinen TyEL-vakuuttaminen. Tällöin palkkalajin tulee vaikuttaa myös eläkepalkkaan.